Raikas kanasalaatti

Näin helteillä ei tee mieli syödä hirveän raskasta ruokaa.
Itseäni miellyttää päivisin kuumalla säällä kaikki mahdollisimman raikas ja vetinen, illalla menee jo jotain hieman tuhdimpaa ja suolaisempaakin.

Tänään tuli nautittua raikasta kanasalaattia. Salaatteja on helppo tehdä, sillä aineksia voi helposti muokata oman maun ja sesongin mukaisiksi. Kivan lisän saa laittamalla salaattiin erilaisia siemeniä ja tekemällä vaikka itse salaatinkastikkeen.

Tässä kuitenkin tällainen aikalailla perusversio kanasalaatista.



Raikas kanasalaatti, noin neljä annosta

Tarvitset:
- salaattia
- kirsikkatomaatteja (n. 250g)
- vesimelonia
- kurkku
- Fetaa (itselläni tässä aurinkokuivatulla tomaatilla maustettua fetaa)
- 450g maustamattomia kanasuikaleita

Valmistus:
- Paista kanasuikaleet ja mausta ne kevyesti. Itse käytin suolaa, valkopippuria ja paprikajauhetta.
- Pese ja pilko kasvikset
- Lisää kaikki kulhoon ja valmista on!

Nyt jälkikäteen ajatellen olisin voinut lisätä salaattiin vielä esimerkiksi krutonkeja ja pähkinöitä. Mutta kyllä kelpasi hellepäivänä näinkin :)



Minkälaisia ruokia sinä tapaat syödä helteillä?

Ekompaa arkea osa 4: käytä kuukuppia!

Kuukuppi kerää kyseenalaista mainetta naistenvessojen seinäkirjoituksissa. Sitä ylistetään vuolain sanoin, joihin skeptikot ovat vastanneet omilla "eikö se ole epähygienistä ja vaikeaa"-vastalauseillaan.

Selailin koulutukseni puolesta paria uusinta terveystiedon oppikirjaa, jotka oli tarkoitettu yläkoulun terveystiedon opetukseen. Kuukuppia ei mainittu sanallakaan muiden, tavallisimpien, kuukautissuojien ohella. Mielestäni tämä oli kummallista, sillä oman mielipiteeni mukaan kuukuppi ansaitsisi kaiken mahdollisen huomion, jotta yhtä useammat naiset löytäisivät sen.

Olen käyttänyt kuukuppia pian vuoden ajan, enkä enää ikinä vaihtaisi pois. Kuukupin löysin ystäväni kautta, hän yritti saada minut ostamaan kuukupin ja meni yli vuoden päivät ennen kuin lopulta uskaltauduin. Kynnys kuukupin ostamiseen oli omalla kohdallani älyttömän suuri. Kertaostoksena sen hinta on melko suuri (n. 30-40e) ja lisäksi ennen kokeilua ei voi tietää, sopiiko kuukuppi itselle.

Seuraavaksi mietteitä muutamiin kysymyksiin, joita minä pohdin paljonkin ennen kupin ostoa.



Onko kuukuppi epähygieninen?
Mielestäni tätä kysymystä voidaan miettiä siltä kannalta, että onko perinteinen terveysside hygieninen? Miettikääpä. "Kuinka hygieeninen on ajatus muovisesta siteestä, joka haisee, hiostaa ja muhii alushousuissa, tai kloorivalkaistusta tamponista, joka imee kosteutta ja hautoo bakteereja tuntitolkulla emättimessä, limakalvoja kuivattaen?" (Lähde: Kuukuppikunta, UKK)

Välillä joudun olosuhteiden pakosta (esim. mökkeily, jossa ei puhdasta vettä) käyttämään kertakäyttösiteitä ja koen sen erittäin epämiellyttäväksi ja epähygieniseksi.

Kuukuppiin "joutuu" tietenkin koskemaan käsin ja verta saattaa roiskua kädelle. Entä sitten? Onko siitä mitään haittaa, kun kädet voi pestä saippualla heti?

Tuleeko kuukuppi kalliimmaksi kuin esimerkiksi siteet tai tamponit?
Kuukupin kertaostoshinta on suuri. Oma kuppini (Pink Cup) maksoi n. 30e. Se on kuitenkin todella vähän ottaen huomioon, että kuukuppi kestää käyttäjästä riippuen 10-15 vuotta! Yksi sidepaketti maksaa noin 3 euroa ja yksien kuukautisten aikana siteitä kuluu suunnilleen sen paketillisen verran. Mikäli vuodessa on kymmenet kuukautiset ja mikäli yksien kuukautisten aikana kuluu yksi kolmen euron sidepaketti, tulet sinä maksamaan jo vuodessa 10x3, eli 30 euroa. Siitä onkin helppo laskea, kumpi tulee taloudellisemmaksi :)

Onko kuukupin käyttö vaikeaa ja tuntuuko se joltakin ollessaan sisällä?
Kyllä, kuukupin käytön opettelu vei jonkin aikaa. Ensimmäisten kuukuppi-kuukautisten aikana tahdoin luovuttaa, sillä tuntui, ettei kuppi millään mennyt oikein ja oikeassa kulmassa sisälle. Jatkoin kuitenkin sinnikkäästi yrittämistä ja seuraavien kuukautisten aikana löysin oikean ja toimivan taktiikan.

Parasta kuukupissa on se, että se ei oikeasti tunnu itselläni yhtään miltään. Voin melkein unohtaa kuukautiset, kun ei tarvitse murehtia mistään! Kuukupilla kun voin ainakin minä tehdä kaikkea, mitä haluan: urheilla, uida jne. Kuukupin tyhjennyksestäkään ei tarvitse liiaksi murehtia, sillä itselleni riittää sen tyhjentäminen kahdesti päivässä! (aamuin, illoin!)




Kyselkää toki kysymyksiä aiheeseen liittyen, vastaa mielelläni :)
Kuukuppeja voi ostaa apteekeista ja useista ekokaupoista sekä tilata tietyistä nettikaupoista.

Suosittelen tutustumaan Kuukuppikunnan nettisivuihin. Sieltä löytyy vastaus varmasti joka pulmaan ja erilaiset niksit kuukuppia käyttäessä :)

Juhannustoivotukset

Kesä on vienyt mennessään, blogi on ollut vapaamuotoisella tauolla.
Nyt kuitenkin pikaisen juhannuksentoivotukset kaikille tätä lukeville!

Nauttikaa säistä (huomatkaa ironia) ja rentoutukaa!
Toivotaan auringon pilkahduksia :)
Ottakaa rauhassa, älkää hukkuko!



Palailen blogin puolelle jälleen juhannuksen jälkeen, jotain vähän järkevämpiäkin postauksia tiedossa!

Kuvituksena kesäisiä kukkia :-)

Les Mills: BodyStep

Les Mills on uusiseelantilaisen Leslie "Les" Roy Milssin perustama yhtiö, joka tuottaa ryhmäliikuntatunteja. Mills itse on eniten olympiatason urheilija. Les Mills - konseptiin kuuluu useita eri liikuntamuotoja, joista lähes jokaista on kokeiltavissa myös täällä Suomen kamaralla.

Itse hurahdin Les Mills-tunteihin vuonna 2004, kun aloin käymään paikallisella kuntosalilla, Wasa Sports Clubilla. Oli ensimmäisiä kertoja, kun kyseiselle kuntosalille menin käymään ja näin salin ikkunoista jonkin käynnissä olevan kovatempoisen tunnin. Muistan sanoneeni ystävälleni, että tuonne mun on päästävä.

Pienoisten selvittelyiden jälkeen kävi ilmi, että jumppasalissa käynnissä ollut tunti oli BodyStep. Ensimmäisen Bodystep tunnin jälkeen olin aivan myyty ja seuraavat neljä vuotta kävinkin lähes pelkästään kyseisillä tunneilla Bodycombatin ja pilateksen lisäksi.


Ylläolevassa videossa hieman näytettä Bodystep-tunnista. Kannattaa seurata etualan harmaapaitaista naista :)

Bodystep on siis melko "perinteistä" aerobiccia, jossa käytetään apuvälineenä lautaa. Tunti on kovatempoinen ja hiki tulee aina! Yksi parhaista steppiohjaajistani tapaakin sanoa: "jos sä et ole tässä kohtaa hikinen, niin et voi syyttää ketään muuta kuin itseäsi!" - kun tunnilla tekee jutut kunnolla ja hyppää korkeammalle, astuu syvemmälle, tulee aivan sataprosenttisen varmasti kuuma ja seuraavana aamuna jalat huutaa hoosiannaa :)

Jos salillasi järjestetään bodysteppiä - suosittelen kokeilemaan! Kaikki eivät tästä pidä ja se on ymmärrettävää, mutta tehokas tunti aivan varmasti :)

Löytyykö muita Bodysteppiin tai Les Mills-tunteihin hurahtaneita?

Ekompaa arkea osa 3: ekommat käsitiskiaineet

Ekoin tapa pestä astioita on useimmissa tapauksissa astianpesukone! Yllättävää, eikö vain :) Astianpesu kuluttaa vähemmän vettä kuin saman astiamäärän tiskaaminen käsin. Tosin tämäkin on vielä hieman kiistanalainen kysymys: astianpesukone kun kuitenkin tarvitsee sähköä. Lisäksi tiskaustapoja on erilaisia - joku kerää viikon tiskit ja tiskaa kaiken kerralla, toinen taas tiskaa kaiken juoksevan veden alla.



Minulla ei ole tilanpuutteen takia mahdollisuutta astianpesukoneeseen, joten joudun tiskaamaan käsin. Kerrytän likaisia astioita pari päivää ja tiskaan kaiken sitten kerralla - enkä missään nimessä juoksevan veden alla!



Pohdin kauan, mikä aine olisi paras käsintiskaukseen. Kaikki vertailut nimittäin käsittelevät konetiskiaineita. Se iänikuinen Fairy alkoi tuntua huonolta vaihtoehdolta jo senkin takia, että purkin kylkeen oltiin painettu kemiallinen "ärsyttävä"-merkki. Lisäksi pohdin sitä, miksi ihmeessä haluaisin tiskata astiat, joista syön päivittäin, myrkyllä?



Tällä hetkellä käytössäni on Ecoverin sitruunantuoksuinen astianpesuaine. Prismassa sillä on hintaa reilut 2 euroa. Koostumus on hieman "litkumpaa" kuin vertailukohteeni Fairyn, mutta yksi ruiskaus Ecoveria täyteen altaalliseen hoitaa kyllä homman. Ecover ei varmaankaan ole se kaikkein parhain vaihtoehto, mutta parempi ainakin kuin Fairy.

Muita merkkejä, joilla olen huomannut olevan eko-tiskiaineita on esimerkiksi syötävän suloinen Mummi ja minä (hintaa 9-10e), sisustussilmääni hivelevä Belle Maison (hintaa 7-10e) sekä supisuomalainen Ole Hyvä (hintaa 7-10e). Lisäksi olen huomannut K-kaupassa asioidessani, että Pirkka valmistaa joutsenmerkittyä käsitiskiainetta.

Suurin osa ekotiskiaineista maksaa valitettavasti melko paljon. Ecover onkin ollut pelastus alhaisen hintansa tähden, vaikka tahtoisinkin käyttää suomalaista merkkiä - kuten Ole Hyvää. Onko jollakulla kokemuksia ylläolevista tuotteista, tai löytyykö minulle tuntemattomia merkkejä?

Sarjan aiemmat osat:
1
2

Rillausta

Sadepäivän kunniaksi on hyvä muistella edesmenneitä helteitä.. jotka vallitsivat vielä eilen! Kylläpä sää voi muuttua & ilma viiletä hetkessä.

Vietin mahtavan viikonlopun Porissa kera ystävien ja uusien tuttujen.
Ajattelinkin jakaa teille viikonlopusta erään herkullisen grilliherkun, joka katosi parempiin suihin hetkessä. Minulle tämä herkku oli täysin uusi, mutta aika monelle se oli kuulemma jo "vanha" juttu. Tuleepa nyt kuitenkin, ehkä joillekin muillekin tämä on uusi juttu :)



Täytetyt herkkusienet

Tarvitset:
- isoja herkkusieniä (sen verran kuin jaksat syödä)
- maustevoita (oman maun mukaan)
- pekonia
- cocktail-tikkuja

Valmistus:
1. Ota herkkusienistä kanta pois, jotta sieneen syntyy "kolo"
2. Täytä kolo maustevoilla, mieluiten mahdollisimman runsaasti
3. Rullaa sienen ympärille pekoni ja kiinnitä pekoni cocktailtikulla. Älä aseta cocktailtikkua sienen keskeltä läpi, vaan laita se mieluummin sienen sivusta.
4. Grillaa herkkusieni-pekonit molemmin puolin kunnes pekoni näyttää kypsältä. Varo, ettei maustevoi sula liikaa ja valu grilliin.

Enjoy :)

Googlatessa löytyi tästä reseptistä hieman sovellettu versio täältä. Sieltä löytynee hyvät kuvaohjeet, itse kun en kuvia ehtinyt valmistuvaiheessa napsia.

Bloglovin'

Noin!

Nyt voitte seurata blogiani myös Bloglovin':in kautta.

Tästä linkistä pääset seuraamaan blogiani.

Minä lähden tänään roadtripille akselille Jyväskylä-Pori-Vaasa. Mikä mahtava sää istua autossa! (sense the sarcasm..)

Nauttikaa te rantakeleistä!


( Kuva )

Wrong identity

Oletko tavannut netissä jonkun kivan tyypin?
Saatatte jopa jutella netin kautta päivittäin, olette ehkä jopa soitelleet tai tekstailleet toisillenne? Saatatte jopa suunnitella toistenne näkemistä?
Onko hän mukava, ystävällinen ja hauska ja teillä synkkaa selkeästi?

Hyvä. Onnittelut siitä, mikäli olet löytänyt netin välityksellä uuden orastavan ystävyyssuhteen. Minullakin on niitä muutama, enkä voisi olla kiitollisempi heistä!



Joskus kuitenkin kaveri voi paljastua täydeksi huijariksi, hän voikin olla täysin eri ihminen, johon kuvittelit tutustuneesi.

Milloin hälytyskellojen tulisi soida? Tässä muutama vinkki, jotka kokosin omia kokemuksiani apuna käyttäen. Googlatessa löytyi vielä pieni vinkkiopas Mannerheimin lastensuojeluliiton sivuille, tässä.

1. Et ole ikinä nähnyt kuvaa hänestä
Hälytyskellojen tulisi soida, mikäli et ole ikinä nähnyt kuvaa hänestä. Silloin sinulla ei ole mitään todistetta siitä, että hän on kuka hän väittää olevansa.

2. Olet nähnyt kuvia hänestä, mutta niissä ei ikinä esiinny kukaan muu kuin hän itse.
Tämä voi joko kertoa siitä, että hänellä ei ole hirveästi ystäviä/perhettä, joiden kanssa kuvan ottaisi. Toisaalta tämä voi toki kertoa siitäkin, että hän ei halua laittaa nettiin kuvia kenestäkään muusta kuin itsestään. Hälytyskellojen tulisi kuitenkin soida, sillä kuvat voivat olla varastettuja.

3. Et ole varma hänen asuinpaikastaan.
Eikö hän halua ikinä kertoa, missä asuu tai kenen kanssa aikaansa viettää? Kertooko hän muutenkin ehkä turhan vähän omasta asuinpaikastaan? Tässä kohtaa kannattaa miettiä, miksi hän haluaa salata asuinpaikkakuntansa.

4. Oletko epävarma ystäväsi tarkoitusperästä.
Ehdotteleeko "ystäväsi" hetken tuntemisen jälkeen outoja asioita? Esimerkiksi näkemistä, vaikka tuntuu ettet siihen olisi vielä valmis. Älä missään nimessä lähde "treffeille" tyypin kanssa, mikäli hän hieman epäilyttää sinua.

5. Jääkö ystäväsi kiinni valheesta?
Huomaatko yhtäkkiä, että ystäväsi onkin valehdellut sinulle jostakin? Ehkä jopa isosta asiasta? Tässä kohtaa kannattaa vaatia anteeksipyyntöä ja pohtia sitä, haluatko kaverin pysyvän kaverinasi - mitä muuta hän on voinut valehdella?


Onko Facebook-tuttavasi oikeasti sitä, mitä väittää olevasi?


Tämän tarkoituksena ei ole peloitella teitä, vaan muistuttaa, että netissä kaikki muuttuu vähän epävarmemmaksi. Netissä voi kuitenkin solmia ihania, koko elämän kestäviä ystävyyssuhteita :)

Höpöttelyä

Lämpimät kelit! Ah ihanuutta!
(melkein huvittaisi sanoa, että nyt on liian kuuma, mutta enpäs sano. Koska olen päättänyt lopettaa sen ainaisen valittamisen - aina on liian kuuma tai kylmä, liian tuulista tai liian pilvistä.. parempi nauttia jokaisesta päivästä aina :-))

Kelit ovat pitäneet minut poissa koneelta - ja hyvä niin.
Olen tehnyt paljon: käynyt pyöräretkillä, kirpparilla, istunut laiturilla ottamassa aurinkoa (kuva alla), jumpannut paljon. Illalla tiedossa minigolffia. Kavereitakin on tullut nähtyä paljon. Ihanaa, kun on paljon tehtävää ja nähtävää ja nautittavaa! Muutamat jätskitkin on tullut syötyä ;-)



Viikonlopuksi suuntaan Poriin kaverin valmistujaisiin.
Olen käynyt Porissa kerran, joskus pikkuisena, enkä oikeastaan tiedä mitään, mitä siellä voisi tehdä. Sattuuko täällä olemaan aktiivisia Porin matkaajia tai jopa paikkakuntalaisia? Nyt saa antaa menovinkkejä!



Postaus jäi nyt tällaiseksi höpöttelyksi, mutta ehkä välillä se on ihan sallittua?

Nauttikaa kesäpäivistä!

Ekompaa arkea osa 2: ei mainoksia!

Jatkoa juttusarjalle, klikkaa itsesi aiempaan osaan.

Nyt tulee tällainen pikkuvinkki.
Itse inhoan mainoksia, sillä useimmiten en ole niiden kohderyhmässä.
Toisaalta taas itseäni koskeva mainonta on kivaa, siihen törmään esimerkiksi tietyntyylisissä blogeissa.

Paperimainoksia en voi kuitenkaan sietää.
Siksi olenkin kikkaillut oveeni pienen ja sievän "Ei mainoksia"-lappusen.
Säästän luontoa roskavuorilta ja hermojani turhilta mainoksilta.

Totaalinen win-win-situation :)

Ylistys Moulin Rougelle!

Movie Monday haastaa kaikki halukkaat osallistumaan viikottain vaihtuvaan leffahaasteeseen. Tämän viikon haaste on musikaalit.


( Kuva )

On varmaankin lähes tabu listata lempielokuvakseen joku sellainen pätkä, jonka "kaikki" tietävät. Lempielokuvien tulisi olla "etikettiä" noudattaen sellaisia, joita kaikki eivät ole nähneet - ehkä jopa hieman erikoisia. Siksi minusta tuntuukin hölmöltä vastata ensimmäiseen leffahaasteeseen juurikin niin kliseinen elokuva kuin vain voin olla.

Paras musikaali mielestäni - tällä hetkellä - on ehdottomasti Moulin Rouge! ja suosittelen sitä katsottavaksi aivan jokaiselle.

Elokuva on näyttävä ja vaikka siinä on käytetty paljonkin erikoistehosteita - joista nimenomaan huomaa niiden olevan erikoistehosteita - se ei haittaa. Mielestäni elokuva toimii juurikin siksi niin hyvin. Se on vähän erikoinen ja hyvin nopeatempoinen. Paikoittain ehkä jopa hieman ylidramaattisesti näytelty, mutta se sopii elokuvan nopeatempoisuuteen mielestäni paremmin kuin hyvin.

Elokuvan jaksaa katsoa monta kertaa, se ei ole yksi niistä filmeistä, jonka katsoo kerran ihan mielellään, mutta toisella kerralla kyllästyy. Minä löydän tästä loistavasta elokuvasta joka kerta jotain uutta - pieniä, aiemmin piiloon jääneitä yksityiskohtia.


( Kuva )

Moulin Rougen juoni ei auennut minulle todellakaan heti ensimmäisellä katselukerralla ja sitä arvostan hyvässä elokuvassa. En halua, että elokuva aliarvioi katsojansa ja antaa valmiit vastaukset heti. Hahmoihin kiintyy ja elokuvan lopussa en ainakaan itse välty kyyneleiltä. Jos lontoonkieltä saa käyttää niin elokuvaa kuvailisin sanalla "bittersweet" - katkeransuloinen. Vähän hömppähän tämä elokuva on, mutta se on liikuttanut minut kyyneliin useita kymmeniä kertoja ja olen laulanut sen laulujen mukana elokuvaa katsellessa - kerran jopa saunassa ystäväni kanssa.

Ja eikö hyvän elokuvan ole tarkoitus saada katsojansa kokemaan tunteita, nauttimaan? Sitä Moulin Rouge todellakin tekee!

Vihaatko vai ylistätkö sinäkin kyseistä leffaa yli kaiken?

Liikuntavajaus

( Kuva )

Oi voi!
Arvaatteko miten on päässyt käymään?

Olen asettanut itselleni tavoitteeksi HeiaHeiaan!, että treenaan viikossa vähintään neljä kertaa viikossa. Useimpina viikkoina olen kuitenkin treenannut kuusi kertaa, sillä treeneiksi olen laskenut kaikki yli 4km pituiset pyörämatkatkin. Ennätykselliset kaksi kuukautta olen tavoitteessani pysynyt, mutta tämä ja viime viikko on mennyt kuntoilun osalta aivan pieleen.

Tämän viikon pikkuruinen liikuntasaldoni:
- 30min lihaskuntotreeni
- 40min juoksulenkki (6km)
- 40min kepeää pyöräilyä (n. 8km)

Kaiken lisäksi aina temppuileva polveni rupesi taas huutamaan kivusta kesken juoksulenkin, joten juoksemaan ei ole menemistä hetkeen. Vuokrakorttini Wasa Sports clubillekin (joka muuten on mielestäni Suomen paras kuntosali! Heh heh, enpä ole sen lisäksi käynytkään kuin n. viidellä eri salilla, mutta kuitenkin) alkaa vasta lauantaina, enkä sinne silloin töideni takia pääse. Kunnon treeniin on mahdollisuus siis vasta sunnuntaina!

Tänään käyn elämäni ekaa kertaa golffaamassa rangella, voin raportoida kokemuksistani, mikäli mitään raportoitavaa jää.


( Kuva )

Sunnuntain treenailua odotan innolla! Tiedossa on BodyStep-tunti lemppariohjaajani ohjauksessa. Sen jälkeen ajattelin jäädä vielä pilatekseen tai venyttelyyn. Tosin venyttelyä ei kyllä suositella heti rankan tunnin jälkeen...

Löytyykö täältä muita Les Millsiin hurahtaneita?
Omasta hulluudestani voinkin päivittää joskus ajan kanssa lisää...

Herkkuhampurilaisia

Opiskelijana yksi yleisimmistä ilmiöistä on varmaankin rahan loppuminen. Vähän joka päästä pitäisi pihistää. Useimmiten tässäkin taloudessa kokkaillaan edullisia, mutta maittavia ruoka-annoksia: makaronilaatikkoa, keittoja, kanaspagettigratiinia, erilaisia wokkeja... Voin jakaa muutamia herkullisia ja edullisia reseptejä teillekin, kunhan saan ruuat tehtyä ja napsittua pari kuvaakin samalla.

Mielestäni on kuitenkin tärkeää hemmotellakin itseä välillä. Tämäkään ruoka ei ole kallis, mutta se ei ole halvimmastakaan päästä. Ohje on mitoitettu suunnilleen neljään annokseen, mutta sitä on helppo muunnella vähentämällä tai lisäämällä raaka-aineiden määrää. Olettehan huomanneet, että kun tekee kerralla isomman annoksen, laskee ruoka-annoksen hinta paljonkin.

Herkkuhampurilaisateria
Neljälle



Tarvitset:
- Yksi iso pussi ranskanperunoita
- Jäävuorisalaattia (1 kerä)
- Tomaattia (n. 2kpl)
- Cheddar-juustoa (mieluiten aitoa)
- Punasipulia (1kpl)
- Suolakurkkua (1kpl)
- Kanapihvejä (4kpl)
- Sämpylöitä (4kpl)

- Kermaviiliä
- Joku dippi, esim. American dipmix

- Perunamaustetta
- Suolaa
- Mustapippuria

1. Laita uuni lämpenemään ja aseta ranskalaiset uunipellille. Mausta ne oman maun mukaan perunamauste-seoksella ja hippusella suolaa. Paista ranskalaiset ohjeiden mukaan uunissa.
2. Sekoita dippi ja laita se viileentymään jääkaappiin.
3. Paloittele kaikki vihannekset.
4. Puolita sämpylät ja "rapeuta" molemmat puolikkaat paistinpannulla tilkassa öljyä
5. Kypsennä kanapihvit ja mausta ne oman maun mukaan esim. suolalla ja pippurilla.
6. Lado kaikki asiat sämpylöiden väliin (älä unohda laittaa dippiä! Se kruunaa hampurilaisen), lisää ranskalaiset annokseen ja nauti :--)

Hyvää ja helppoa!

Reseptin olen alunperin bongannut ja muokannut Saara Sarvaksen TipToes-blogista. Nykyään Saara bloggaa Lily-portaalissa.

Lindos

Matkustin Rhodokselle elokuussa vuonna 2008 viiden ystäväni kanssa.
Matka oli ensimmäinen kosketukseni Välimeren maihin, kulttuuriin ja ruokaan. Näin jopa ensimmäiset palmuni.


Lindoksen kylä

Lindos on lähellä Rhodoksen kaupunkia, teimme sinne päiväretken. Lindoksen suosituin nähtävyys on akropoliskukkula, jonne saa kiivetä melko korkean nousun.



Muistan, että päivä oli porottavan kuuma. Lindos sijaitsee sisämaassa ja siellä oli +40 astetta! Mutta en valita.



Kulkukissoja ja -koiria oli paljon. Ne eivät häirinneet ihmisiä, mutta yksikin koira saattoi meidät rannalle ja meni itsekin pulahtamaan. Yllä olevassa kuvassa pieni kissa lepäilee varjossa.

Rhodoksen paikalliset ihmiset olivat hyvin köyhiä. Rikkaimmat olivat heitä, jotka omistivat hotellin. Paikka siis todellakin eli turismilla. Minua vähän kauhistutti se, että paratiisirannat eivät olekaan paratiisia paikallisille - ainakaan enää.


Sydämenmuotoinen laguuni!

Mielestäni on aina hieman ristiriitaista matkustaa turistiksi paikkaan, jossa paikalliset elävät turismilla. Minä toki tuon turistina heille rahaa, mutta onko sekään oikein?



Lehtikatot viilensivät ja suojasivat kuumalta auringolta. Ne toivat mielestäni rauhaisan tunnelman vilkkaille kaduille.